Usein kysyttyjä kysymyksiä öljytöntä ilmaa tuottavista ja Class 0 -luokan laitteista

Mitä TÜV-testejä tuotteen on läpäistävä, jotta se saa ISO 8573-1 CLASS 0 -luokituksen?

Testausprotokollan osassa 2 mitataan aerosoleja ja nesteitä. Testaus voidaan suorittaa joko osa- (B2) tai täysvirtausmenetelmällä (B1). Lisätietoja näistä menetelmistä on jäljempänä. Osassa 5 mitataan vain haihtuvia höyryjä. Molemmat testausprotokollan osat on suoritettava, jotta ISO 8573 CLASS 0 -luokitus voidaan myöntää. Se tarkoittaa, että kaikki kolme öljykontaminaatiotapaa – aerosolit, höyryt ja nesteet – on mitattava.

Mikä on testauksen osa- (B2) ja täysvirtausmenetelmien (B1) tärkein ero?

Molemmat menetelmät hyväksytään aerosolien ja nesteiden mittaamiseen ISO 8573-1 -standardin osan 2 mukaisesti. B2-menetelmässä mittaus kohdistetaan ilmavirran keskiosaan. Öljyaerosolit rekisteröidään, mutta putken seinämään tarttuvaa öljyä (seinämävirtausta) ei mitata. Useimmat paineilmakompressorien valmistajat käyttävät edelleen tätä vähemmän vaativaa mittaustapaa. B1-menetelmässä koko ilmavirta mitataan, jolloin mittaustulos sisältää sekä aerosolit että seinämävirtauksen. Tätä laajempaa testausmenetelmää on käytetty Atlas Copcon öljytöntä ilmaa tuottavien paineilmakompressorien testauksessa, eikä kompressorista ulostulevassa ilmassa ole havaittu öljyjäämiä.

Onko mahdollista, että öljynerotussuodattimilla varustetut öljytiivistetyt kompressorit tuottavat öljytöntä ilmaa?

Tätä ratkaisua kutsutaan usein ”teknisesti öljyttömäksi ilmaksi”. Vaikka olosuhteet olisivat ihanteelliset ja käytettäisiin monivaiheista öljyn poistoa, ilman laadusta öljyjäämien suhteen ei ole täyttä varmuutta. Jotta öljytiivistetyllä kompressorilla saavutettaisiin hyväksyttävä ilman laatu, järjestelmässä on käytettävä ilmajäähdytteisiä laitteita sekä monivaiheista öljyn erotusta useilla komponenteilla toteutettuna. Jonkin komponentin vikaantuessa tai kunnossapidon laiminlyönnin seurauksena prosessissa voi tapahtua öljykontaminaatio. Kontaminaation ja liiketoiminnalle aiheutuvien vakavien haittojen riski on olemassa aina, kun käytetään öljytiivistettyjä kompressoreja.

Mitä vaikutuksia ympäristön lämpötilalla on?

Lämpötila on yksi paineilmajärjestelmien hyötysuhteeseen ja puhtauteen vaikuttavista tekijöistä. Kun käytetään öljynerotussuodattimilla varustettuja öljytiivistettyjä kompressoreja, suodatinmateriaalin läpi kulkeutuvan öljyn määrä (öljyjäännös) kasvaa eksponentiaalisesti suodatuspinnan lämpötilan muuttuessa. Jos kompressorihuoneen ilman lämpötila nousee 30 celsiusasteeseen, kompressorin lähtöilman lämpötila voi olla 40 °C. Tällöin öljyjäännös kasvaa 20-kertaiseksi nimellisarvoon nähden. Tällainen käyttöympäristön lämpötila ei ole mitenkään poikkeuksellinen edes kylmällä säällä. Tällöin kompressorihuoneen lämpötila on huomattavasti korkeampi kuin ulkoilman. Lämpötila vaikuttaa myös ilmassa olevan höyryn määrään, ja tästä höyrystä osa voi kulkeutua lopputuotteeseen saakka. Lisäksi korkea lämpötila lyhentää aktiivihiilisuodattimien käyttöikää. Kun lämpötila nousee 20 celsiusasteesta 40:een, suodattimen käyttöikä voi olla jopa 90 % lyhyempi. Mikä pahinta, aktiivihiilisuodatin ei varoita käyttäjää, mikäli suodatin on saturoitunut, vaan se päästää öljyn lävitseen prosessiin. Atlas Copcon öljytöntä ilmaa tuottavissa kompressoreissa ilman laatu ei riipu lämpötilasta.

Entä ympäröivän ilman öljykontaminaatio?

Ympäröivässä ilmassa on hyvin pieniä määriä ajoneuvoista ja teollisuuden toiminnoista peräisin olevaa öljyä. Kontaminoituneillakaan alueilla öljyn pitoisuus ei kuitenkaan tavallisesti ole yli 0,003 mg/m3. Tämä on todettu TÜV:n testeissä, jotka suoritettiin lähellä tehdasta, jossa käytettiin raskaita koneistusprosesseja (sorvausta, jyrsintää, hiontaa ja porausta). Testialueen läheisyydessä oli paljon liikennettä ja jätteenpolttolaitos. Öljytöntä ilmaa tuottavan kompressorin läpi kulkiessaan tällainen ympäröivässä ilmassa oleva pieni öljymäärä sitoutuu lähes kokonaan väli- ja jälkijäähdyttimien lauhdeveteen. Näin prosessiin päätyy puhdasta, öljytöntä ilmaa.