Nykypäivän nopeatempoisessa teollisuusympäristössä turvallisuus ja tehokkuus kulkevat käsi kädessä. Teknologian kehittyessä myös työntekijöiden turvallisuutta ja tuottavuutta ylläpitävät käytännöt ja standardit muuttuvat. Sekä käyttäjille että valmistajille on tärkeää varmistaa, että työkalut ovat tehokkaita ja turvallisia pitkäaikaisessa käytössä. Yksi työkalujen turvallisuuden keskeisistä näkökohdista, johon on kiinnitetty entistä enemmän huomiota, on iskutärinälle altistuminen - piilotettu haaste, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia käyttäjän terveyteen ja suorituskykyyn.
Muuttuvat tärinästandardit
Tämän haasteen ratkaiseminen vaatii muutakin kuin teknologisia innovaatioita; se vaatii syvällisempää ymmärrystä todellisista ongelmista, joita operaattorit kohtaavat päivittäin. Tärinän vaikutusten hallinta dynaamisissa tuotantoympäristöissä on monimutkainen mutta kriittinen tehtävä. Siksi Atlas Copco ja muut alan johtavat yritykset ovat tehneet yhteistyötä kansainvälisen standardointijärjestön (ISO) ja Euroopan standardointikomitean (CEN) kanssa.
Keskeistä hankkeessa ovat standardit ISO 5349-3 ja ISO 28927 (osat 1-13), jotka on suunniteltu vastaamaan EU:n koneasetuksen vaatimuksiin. Tammikuusta 2027 alkaen sovellettavien standardien tavoitteena on täyttää olemassa olevien ohjeiden kriittinen aukko ottamalla huomioon iskevien työkalujen käytön aiheuttama iskutärinä.
Iskevien työkalujen aiheuttamien riskien vähentäminen
Tietyissä tieteellisissä tutkimuksissa on todettu, että talttaus- ja kaiverrustyökalujen aiheuttama tärinä voi olla vaarallisempaa kuin pyörivien työkalujen aiheuttama. Nykyisissä standardeissa ei kuitenkaan oteta täysin huomioon näiden työkalujen äkillisiä, voimakkaita amplitudeja, joten käyttäjät altistuvat terveysriskeille myös alhaisemmilla tärinätasoilla tai lyhyemmillä liipaisinajoilla. Vibration Peak Magnitude (VPM) -arvon käyttöönotolla pyritään tasoittamaan tätä eroa mittaamalla tärinän huippuvoimakkuuden tai tärinän huippuamplitudin keskiarvo, mikä on tarkempi tapa arvioida näiden voimakkaiden tärinöiden vaikutusta ja varmistaa käyttäjien parempi suojaus.
Tämä uusi arvo ei ole vain yksi valintamerkki lisää vaatimustenmukaisuusruudussa – sen toivotaan tarjoavan suhteellisen asteikon, joka on suunniteltu antamaan operaattoreille ja työnantajille selkeämpi tapa vertailla työkaluja ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Kun tämä standardi on käytössä, riskien arvioinnista tulee tarkempaa, mikä auttaa luomaan turvallisempia työympäristöjä. Atlas Copco näkee tämän päivityksen mahdollisuutena kehittää ergonomisia käytäntöjä ja tehostaa työtämme iskevien työkalujen tärinänvaimennustekniikoiden kehittämiseksi.
Vanhan ja uuden standardin vertailu
Tutkitaanpa, miten nämä kaksi mittaria voivat vaikuttaa erilaisiin käsikäyttöisiin moottoroituihin työkaluihin ja niiden tärinäarvoihin:
Työkalutyyppi |
Käsien ja käsivarsien tärinäaltistusta mittaava arvo (m/s2) |
Tärinähuipun suuruutta mittaava arvo (m/s2) |
Paineilmakäyttöinen hiomakone |
3,5 |
90 |
Pulssimutterinväännin |
3,3 |
220 |
Tärinävaimennettu talttavasara |
5,0 |
260 |
Iskevä mutterinväännin |
5,0 |
650 |
Perinteinen talttavasara |
6,1 |
1700 |
Taulukossa esitetään, miten eri konetyyppejä arvioidaan kahden eri mittarin avulla: käden ja käsivarren tärinäaltistusta mittaava arvon (hand-arm vibration exposure value, HAV), joka heijastaa perinteisiä tärinämittauksia, ja VPM-arvon, joka on uudempi mittari, jossa otetaan huomioon toistuvien iskujen kumulatiivinen vaikutus.
Tässä taulukossa näkyy, että VPM-arvo korostaa enemmän talttaus- ja kaiverrustyökaluihin liittyviä toistuvia iskuja. Esimerkiksi pulssimutterinväännin ja paineilmahiomakone altistavat käyttäjät samanlaisille, HAV-arvoa alhaisemmille tärinätasoille (3,3 m/s² vs. 3,5 m /s²), mutta VPM-arvo paljastaa erilaisen todellisuuden, jossa pulssimutterinväännin altistaa käyttäjät huomattavasti suuremmille tärinätasoille toistuvat iskut huomioon ottaen (220 m/s² vs. 90 m/s²).
Samanlainen ero on nähtävissä tärinävaimennetussa talttavasarassa ja iskevässä mutterinvääntimessä, joilla on sama HAV-arvo (5,0 m/s²) mutta joiden VPM-arvot eroavat toisistaan merkittävästi (260 m/s² vs. 65,0 m/s²). Vastaavasti pulssimutterinvääntimen ja tärinävaimennetun talttavasaran VPM-arvot ovat samalla alueella (220 m/s² vs. 260 m/s²) huolimatta erilaisista HAV-arvoista (3,3 m/s² vs. 5,0 m/s²).
Nämä erot korostavat, miten tärkeää on ottaa huomioon molemmat mittarit työkaluja arvioitaessa, jotta niiden vaikutus käyttäjän turvallisuuteen ja suorituskykyyn voidaan arvioida tarkemmin.
Usein kysytyt kysymykset: Uuden tärinäilmoitusarvon ymmärtäminen
Milloin uusi arvo otetaan käyttöön?
Uusi arvo otetaan käyttöön tammikuussa 2027, ja se on pakollinen käsikäyttöisten moottoroitujen työkalujen CE-merkinnän saamiseksi.
Onko tämä pakollista globaalisti?
Tällä hetkellä kyseessä on EU:n lainsäädäntö, mutta sillä pyritään vaikuttamaan alan globaaleihin standardeihin.
Onko arvo 2,5 m/s2 A(8) edelleen olennainen?
Kyllä, 2,5 m/s2 A (8), toiminta-arvo, on edelleen olennainen. Uusi tärinäilmoitusarvo toimii mittarina työkalujen vertailussa.
Mihin työkaluihin uusi standardi vaikuttaa eniten?
Kaikille käsikäyttöisille moottoroiduille työkaluille määritetään uusi tärinäilmoitusarvo yhdenmukaista arviointia varten.
Muuttaako uusi arvo työkalun suositeltuja käyttöaikoja?
Uusi arvo ei sanele turvallisia käyttöaikoja, vaan se on tarkoitettu työkalujen vertailuun.
Miten operaattorit voivat vähentää altistumista haitalliselle tärinälle?
Katso tärinäoppaastamme ohjeet tärinäaltistuksen arviointiin ja hallintaan.
Atlas Copco panostaa ergonomiaan
Sitoutumisemme Atlas Copcolla on muutakin kuin uusien vaatimusten täyttämistä. Olemme sitoutuneet venyttämään jatkuvasti työkaluergonomian rajoja. Keskitymme tutkimaan ja kehittämään tuotteitamme varmistaaksemme, että asiakkaamme voivat tarjota tiimeilleen turvallisemmat ja mukavammat työolosuhteet. Yhdessä emme vain sopeudu muutokseen, vaan edistämme sitä ja rakennamme innovatiivisempaa ja turvallisempaa tulevaisuutta!