Tärinänvaimennus: paranna käyttäjän turvallisuutta ergonomisilla teollisuustyökaluilla

Tärinän aiheuttamat vammat ovat yleisimpiä mutta ehkäistävissä olevia työtapaturmia. Kun tällaisia vammoja kuitenkin ilmenee, niistä voi tulla pysyviä ja peruuttamattomia. Ruotsissa 30 % ilmoitetuista työtapaturmista johtuu tärinästä, ja todellinen luku on todennäköisesti suurempi. 

Tärinävammat voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin:

• Verenkiertohäiriöt: Esimerkiksi käsivarren tärinäoireyhtymä (HAVS), joka voi johtaa valkosormisuuteen ja verenkierron heikkenemiseen.
• Hermovauriot: Pitkäaikainen altistuminen tärinälle voi aiheuttaa hermovaurioita, jotka johtavat tunnottomuuteen, kihelmöintiin ja sorminäppäryyden menetykseen.
• Tuki- ja liikuntaelinsairaudet: Lihasten, nivelten ja jänteiden vauriot, jotka johtavat krooniseen kipuun ja liikkuvuuden heikkenemiseen.

Lisäksi näillä vammoilla on taloudellinen vaikutus tuotantoon. Tärinävammojen kustannukset ovat huomattavat. Yritykset Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa ovat arvioineet, että yksittäinen tärinävamma voi maksaa noin 50 000 €. Tähän lukuun sisältyvät kustannukset, jotka liittyvät tuottavuuden heikkenemiseen, uusien käyttäjien palkkaamiseen ja kouluttamiseen sekä vaihtoehtoisten tehtävien löytämiseen vammasta kärsiville työntekijöille. Huono ergonomia ja tärinä vaikuttavat merkittävästi tuotannon yleiseen laatuun, ja laatuongelmien riski kolminkertaistuu, jos ergonomisia standardeja ei noudateta.

Tärinäaltistuksen hallitsemiseksi Euroopan unionissa työnantajilta edellytetään kahden kriittisen mittarin käyttöä: toiminta-arvo ja raja-arvo, jotka molemmat on määritelty 8 tunnin altistukselle. Toiminta-arvo — 2,5 m/s² on kynnysarvo, jonka saavuttamisen jälkeen työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin tärinäaltistuksen vähentämiseksi.

Raja-arvo — 5 m/s² on käyttäjän suurin sallittu tärinäaltistus, jota ei missään olosuhteissa voi ylittää. Todellisissa työolosuhteissa mitatut tärinätasot poikkeavat kuitenkin usein valmistajan ilmoittamista tasoista. Tämä poikkeama johtuu esimerkiksi käytettyjen työkalujen laadusta ja käyttäjän taitotasosta. Reaaliaikainen altistuminen eli käytönaikainen tärinä kuvastaa työntekijöiden todellisia olosuhteita ja korostaa yhdenmukaisen, tarkan seurannan ja räätälöityjen toimenpiteiden tarvetta. Tutustu taulukkoomme saadaksesi tarkan kuvan siitä, kuinka kauan työkaluja voi käyttää eri tärinätasoilla.

Teollisuustyökalujen tärinä on peräisin useista eri lähteistä, ja se luokitellaan sisäisiin voimiin ja prosessivoimiin alkuperän mukaan. Sisäiset voimat ovat riippumattomia työprosessista, ja niihin kuuluvat pyörivien koneenosien tai työkalujen epätasapainot. Esimerkiksi pulssikokoonpanotyökaluissamme käytetään tekniikkaa, joka muuntaa reaktiovoimat tärinäksi. Prosessivoimat puolestaan syntyvät työkalun ja työkappaleen välisestä vuorovaikutuksesta, kuten hiomalaikan ja työstettävän materiaalin välisestä kosketuksesta.

Jos tärinän merkitys valmistusprosesseissa jätetään huomiotta, uhrataan todennäköisesti monia kriittisiä seikkoja, jotka muuten pyrittäisiin säilyttämään. Näin voidaan vahingossa haitata toimintaa. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä on työkalujen käyttäjien terveys ja turvallisuus. Tärinän huomiotta jättäminen on hiljainen uhka, joka heikentää vähitellen työntekijöiden tehokkuutta. Epäsymmetriset sisäiset voimat ja prosessivoimat voivat aiheuttaa tärinää, mistä seuraa epätarkkaa ja suunnittelematonta toimintaa. Tämä ei vaikuta ainoastaan työkalun käyttäjän suorituskykyyn, vaan myös toiminnan yleiseen tehokkuuteen. Lisäksi tärinä vaarantaa laadunvalvonnan ja aiheuttaa epäjohdonmukaisuuksia, mikä johtaa tarkkuutta ja luotettavuutta heikentäviin vaihteluihin tuotannossa. Siksi tärinän torjunta on ratkaisevan tärkeää sekä käyttäjän hyvinvoinnin että tuotannon laadun korkeiden standardien ylläpitämiseksi.

Pitäisikö tärinä hyväksyä väistämättömänä osana tuotantoa? Ei missään nimessä. Tärinälle altistumisen lieventämiseen ja hallintaan on olemassa useita strategioita.

Ensinnäkin työkalujen valinnassa on otettava huomioon pitkän aikavälin näkökulma. Työkaluja ei pidä pitää vain välineinä tehtävien suorittamiseen, vaan myös investointeina käyttäjän hyvinvointiin. Tämä tarkoittaa ergonomian ja tärinän vaikutusten ennakoivaa huomioimista. Tehokkaat ja kestävät työkalut voivat vähentää tuotantolinjojen häiriöitä, mikä edistää yleisesti kestävämpää toimintaa.

Aloita tekemällä tärinäaltistuksen arviointi määrittääksesi matalan ja korkean riskin alueet. Katso oppaastamme, miten arviointi tehdään. Laskurimme voi auttaa tässä ja antaa arvion työkalujen käyttäjien mahdollisesti kokemista tärinätasoista.

Koska tärinää esiintyy pääasiassa käsikäyttöisissä työkaluissa, sekä käyttäjien että työnantajien on ryhdyttävä lisätoimiin tärinälle altistumisen vähentämiseksi. Työnantajat voivat valita prosesseja ja työkaluja, joiden ilmoitetut tärinäarvot ovat alhaisemmat, ja varmistaa, että kuluneen poranterän sijaan käytetään laadukkaita kulutusosia, kuten terävää poranterää. Siksi on tärkeää ymmärtää tehtävä ja valita sopiva työkalu. Nykyään useimmista työkaluista on saatavana versioita, jotka aiheuttavat vähemmän tärinää, mikä voi vähentää merkittävästi altistumista. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että tällaisten työkalujen suorituskyky on sama tai parempi, jotta altistuminen ei ole pidempikestoista, mikä kumoaisi alhaisemman tärinätason edut. Työnantajat voivat myös suunnitella työnkierron niin, että voimakasta tärinää aiheuttavat tehtävät jakautuvat useammalle käyttäjälle. Ergonomisesti suunnitellut työkalut voivat vähentää käyttäjän väsymistä, vähentää tärinän vaikutuksia ja parantaa tuottavuutta.

Lisätietoja näistä lievennysstrategioista on tärinävammoja käsittelevässä artikkelissamme.

Atlas Copco on ollut 1970-luvulta lähtien edelläkävijä teollisuustyökalujen tärinän vähentämisessä. Tärinää vaimentavia innovaatioita ovat esimerkiksi jouset, autobalancerit, differentiaalimännät ja öljyimpulssiteknologiat. Priorisoimalla ergonomian ja työkalun suorituskyvyn tasavertaisesti Atlas Copco jatkaa alan johtavana toimijana uusien tärinänhallintastandardien asettamisessa.

Atlas Copcon työkalujen suunnittelussa noudatetaan kolmea periaatetta, jotta käyttäjät altistuisivat mahdollisimman vähän tärinälle:

1. Hallitse tärinän voimakkuutta: Käytä työkaluja ja tekniikoita, jotka minimoivat tärinätasot.

2. Tee työkaluista vähemmän herkkiä: Suunnittele työkalut siten, että ne reagoivat vähemmän ulkoisiin tärinöihin.

3. Eristä tärinät tartuntapinnoista: Käytä materiaaleja ja malleja, jotka vaimentavat tärinää, ennen kuin se välittyy työkalun käyttäjän käsiin.

Tulevaisuudessa ala pyrkii asettamaan uusia standardeja korkeataajuuksiselle tärinälle. Kansainvälinen standardointijärjestö ja Euroopan standardointikomitea tekevät yhteistyötä Atlas Copcon kaltaisten yksityisten yritysten kanssa näiden vertailuarvojen asettamiseksi. Uusi menettely suurtaajuisen tärinän mittaamiseen on käyttää suhteellista mittakaavaa kiinteiden arvojen sijaan, ja se on tarkoitus ottaa käyttöön vuoteen 2027 mennessä. Tämä parantaa entisestään tärinän arviointia ja hallintaa.

Teollisuustyökalujen tärinänhallinta on ratkaisevan tärkeää työntekijöiden terveyden suojelemiseksi, turvallisuuden varmistamiseksi ja toiminnan tehokkuuden ylläpitämiseksi. Investoimalla ergonomiseen muotoiluun ja kehittyneisiin tekniikoihin voidaan vähentää tärinän haitallisia vaikutuksia, mikä parantaa työympäristön turvallisuutta ja tuottavuutta. Muista: 2,5 m/s² turvaa käyttäjän hyvinvoinnin ja ylläpitää keskeytymätöntä ja laadukasta tuotantoa.