Keskeinen opas kiristysten kalibrointistandardeihin

Kalibrointistandardit ovat muodollisia, dokumentoituja vaatimuksia, jotka määrittävät, miten työkalut ja laitteet on kalibroitava, jotta ne tuottavat tarkkoja ja yhdenmukaisia tuloksia. Monissa tapauksissa nämä vaatimukset ovat osa laajempia laadunhallintastandardeja. Esimerkiksi ISO 9001 keskittyy johdonmukaiseen laatuun, jossa kalibrointi on yksi keskeisistä elementeistä. Kalibrointistandardien noudattaminen ja vaatimustenmukaisuuden osoittaminen asianmukaisella dokumentoinnilla on erittäin tärkeää. Se vaikuttaa suoraan turvallisuuteen, kykyyn todistaa tuotteiden laatu ja joissakin tapauksissa jopa lailliseen oikeuteen käydä kauppaa.

Hyväksyttyjen standardien mukaisesti kalibroidut laitteet takaavat luotettavat tulokset, sillä kalibroinnin suorittaa pätevä henkilöstö määritetyissä, toistettavissa ja hallituissa olosuhteissa. Tämä voidaan varmistaa vain valtuuttamalla akkreditoituja kalibrointipalveluntarjoajia. Esimerkiksi ISO/IEC 17025 -standardissa todetaan, että kalibrointityöt on tehtävä laboratoriossa, joka on virallisesti akkreditoitu asianmukaisen standardin mukaisesti haluttuun tarkoitukseen. Näin varmistetaan, että tulokset ovat tarkkoja ja jäljitettävissä kansallisiin tai kansainvälisiin standardeihin, mikä luo luottamusta eri toimialoilla ja yli rajojen.

Kalibrointistandardit ovat olemassa sen varmistamiseksi, että mittauksiin voidaan luottaa kalibrointipaikasta riippumatta. Ajan myötä työkalujen ja mittauslaitteiden tarkkuus väistämättä heikkenee kulumisen, ympäristötekijöiden ja käytön vuoksi. Ilman standardeja ei olisi luotettavaa tapaa tarkistaa tai korjata tätä poikkeamaa eikä takeita siitä, että yhdessä laitoksessa tehty mittaus on toistettavissa muualla.

Kalibrointilaboratorioiden on toimittava tiettyjen standardien mukaisesti varmistaakseen mittaustensa tarkkuuden, luotettavuuden ja jäljitettävyyden. ISO/IEC 17025 on kansainvälisesti tunnustettu standardi, joka määrittää kalibrointilaboratorioiden pätevyys- ja laatuvaatimukset. Tämän standardin mukainen akkreditointi osoittaa, että laboratorio täyttää korkeimmat pätevyysvaatimukset sekä tiukat tekniset ja hallinnolliset kriteerit, mikä luo luottamusta sen tuottamiin tuloksiin.

Autoteollisuudessa IATF 16949 -standardi määrittää, että kalibrointi on mahdollisuuksien mukaan suoritettava ISO/IEC 17025 -akkreditoidussa laboratoriossa. Tämän standardin noudattaminen varmistaa, että toimittajat täyttävät alan odotukset, ylläpitävät tuotteiden laatua ja tukevat yhdenmukaisia, jäljitettäviä mittauksia koko toimitusketjussa. 

Kalibrointilaboratorion vaatimusten lisäksi työkalujen kalibroinnille on olemassa useita standardeja. ISO 6789-2 on akkreditoitu kalibrointistandardi tuotannossa käytettäville momenttiavaimille, mukaan lukien elektroniset, asteikolla varustetut ja naksahtavat avaimet. ISO 5393 on keskeinen kansainvälinen standardi teollisen kokoonpanon alalla. Se määrittelee testausmenetelmän, jolla arvioidaan kierreliitosten kiristämiseen käytettävien sähkötyökalujen suorituskykyä. Se koskee työkaluja, jotka kohdistavat vääntömomenttia jatkuvasti ja joilla on mikä tahansa voimanlähde (kuten pneumaattinen tai sähköinen, myös akkukäyttöinen). Käyttämällä valvottuja testausmenetelmiä ja -menettelyjä ISO 5393 antaa valmistajille ja käyttäjille mahdollisuuden arvioida työkalun tarkkuutta ja luotettavuutta, varmistaa tuotteiden laadun ja tukea yleistä prosessinohjausta tuotantoympäristöissä.

Joillakin markkinoilla, joilla akkreditoidun työkalun kalibroinnin määritelmä on erilainen, kalibrointipalveluntarjoajat voivat suorittaa akkreditoidun koneen suorituskykytestin (MCT) VDI/VDE 2645-2 -standardin mukaisesti. Kyseessä on saksalainen standardi, joka määrittelee sähkötyökalujen, erityisesti teollisessa kiinnityksessä käytettävien työkalujen, MCT-tarkastuksen suorittamisen menettelyt. Tämä standardi on ainutlaatuinen, koska se ei ainoastaan kuvaa koneen suorituskykytestien suorittamista yleisesti, vaan myös määrittelee, miten ne voidaan toteuttaa tietyssä tuotantosovelluksessa. Näin ollen työkalun MCT voidaan suorittaa jommastakummasta näkökulmasta: joko sertifioimalla koko työkalu tai sertifioimalla työkalu vain tiettyä sovellusta varten. Vääntömomentin lisäksi tämä standardi kattaa myös kulman käytön, mikä tarjoaa kattavan arvion työkalun suorituskyvystä.

Laadunvarmistuslaitteiden kalibroinnin on myös täytettävä useiden alan vakiintuneiden normien ja standardien vaatimukset. EURAMET/cg-14 on laajalti hyväksytty standardi laadunvalvonnassa käytettävien momenttiantureiden akkreditoidulle kalibroinnille. Akkreditoitujen laadunvarmistuskalibrointien osalta useimmilla markkinoilla sovelletaan kansallisia standardeja, jotka perustuvat usein tähän menettelyyn. Saksalainen DIN 51309 ja brittiläinen BS 7882 ovat kaksi yleisesti käytettyä standardia, jotka perustuvat EURAMET/cg-14-standardiin.

Lisäksi VDI/VDE 2648-1 ja VDI/VDE 2648-2 ovat laajalti käytössä laadunvarmistuslaitteiden kulman kalibroinnissa. Nämä standardit ovat alun perin saksalaisia, mutta niitä on käytetty maailmanlaajuisesti, sillä kansainvälistä vastinetta ei tällä hetkellä ole. Yhdessä nämä standardit varmistavat laadunvarmistuslaitteiden luotettavan, jäljitettävän ja yhdenmukaisen suorituskyvyn eri aloilla, mikä antaa valmistajille varmuuden siitä, että heidän kiinnitysprosessinsa täyttävät korkeimmat tarkkuusvaatimukset.