Kiristystekniikka

Ruuviliitokset ovat yleisin tapa liittää komponentteja yhteen. Niiden etuja ovat yksinkertainen muoto, helppo asennus ja irrotus, tuottavuus sekä loppujen lopuksi kustannukset. Ruuviin kohdistuu vetokuormitusta, vääntöä ja joskus myös leikkauskuormitusta. Vetokuormitus vastaa voimaa, joka puristaa liitoksen osat yhteen. Puristusvoiman mittaaminen on kuitenkin vaikeaa, joten usein käytetään kiristysmomenttia, sillä ne vastaavat toisiaan.

Kiristysprosessi vaikuttaa merkittävällä tavalla ruuviliitoksen laatuun. Kiristysprosessin tavoitteena on saavuttaa tarpeeksi suuri puristusvoima pitämään liitos kasassa. Kun prosessissa saavutetaan vaadittu puristusvoima mahdollisimman vähäisellä hajonnalla, tuloksena on korkealaatuinen liitos. Prosessin määrittelevät: • vääntömomentin syöttötapa; käsinkiristys, jatkuva tai jaksottainen käyttö • kiristyksen hallintamenetelmä; vääntömomentti, kulma tai gradientti • valvontakyky; työkalu tai järjestelmä, joka voi valvoa hallittuja ja ei-hallittuja parametreja tuo lisävarmuutta prosessiin ja liitoksen laatuun.

Käsinkiristys tehdään yleensä momenttiavaimella, johon esiasetetaan haluttu vääntömomentti. Tällöin käyttäjä huomaa, kun oikea vääntömomentti on saavutettu. Ratkaisun etuja ovat asetusten ja käytön helppous. Haittoja ovat vähäinen tuottavuus ja rajalliset mahdollisuudet hallita kiristystä, vaikka saatavissa on edistyksellisiä momenttiavainmalleja, jotka mittaavat kulman ja siten mahdollistavat kulman hallinnan. Ei iskevät, eli jatkuva- tai sitkeävetoiset työkalut voivat olla sähkökäyttöisiä tai toimia paineilmalla. Yleensä mekaaninen kytkin pysäyttää paineilmalla toimivat työkalut, kun esiasetettu vääntömomentti saavutetaan. Sähkökäyttöiset työkalut voi varustaa antureilla, jotka valvovat ja hallitsevat vääntömomenttia, kulmaa ja gradienttia. Useiden parametrien hallinta ja mittaaminen tuo lisävarmuutta prosessiin. Jaksottainen syöttötapa hyödyntää inertiaa, jota esiintyy sykäyksittäin kiristyksen aikana. Sitä löytyy iskevistä työkaluista ja pulssityökaluista. Etuina ovat nopea kiristys ja alhainen reaktiovoima jopa suurilla vääntömomenteilla. Haittapuolena on se, että yleensä hajontaa tulee enemmän kuin suoravetoisilla työkaluilla. Yleisimmissä tämän tyyppisissä työkaluissa ei ole minkäänlaisia antureita, mutta myös antureilla varustettuja malleja on saatavissa. Yleensä puristusvoiman hajonta on pienempi suoravetoisissa työkaluissa ja käytettäessä gradientin ja kulman hallintaa kuin iskevissä työkaluissa tai pulssityökaluissa käytettäessä vääntömomentin hallintaa. Edistyksellisten hallinta- ja valvontamenetelmien käyttö mahdollistaa pienemmät kiinnikkeet ja siten kevyemmän tuotteen. Siinä tapauksessa työkalu on kuitenkin valittava jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. Jos haluat tietää enemmän kiristystekniikoista tai sinulla on kysyttävää, ota yhteys Atlas Copcon edustajaan.