Luokan 0 kompressoreita koskevat usein kysytyt kysymykset

Testausprotokollan osassa 2 mitataan aerosoleja ja nesteitä. Testaus voidaan suorittaa joko osavirtausmenetelmällä (B2) tai täysvirtausmenetelmällä (B1). Lisätietoja näistä menetelmistä on jäljempänä. Osassa 5 mitataan vain höyryä. Kumpikin testausprotokollan osa on suoritettava, jotta ISO 8573 CLASS 0 -luokitus voidaan myöntää. Se tarkoittaa, että kaikki kolme öljykontaminaatiotapaa – aerosoli, höyry ja neste – on mitattava.

Kumpikin menetelmä hyväksytään aerosolien ja nesteiden mittaamiseen ISO 8573-1 -standardin osan 2 mukaisesti. B2-menetelmässä mittaus kohdistetaan vain ilmavirran keskiosaan. Öljyaerosolit rekisteröidään, mutta putken seinämään tarttuvaa öljyä (seinämävirtausta) ei mitata. Useimmat kompressorien valmistajat käyttävät edelleen tätä vähemmän vaativaa mittaustapaa. B1-menetelmässä koko ilmavirta mitataan, jolloin mittaustulos sisältää sekä aerosolit että seinämävirtauksen. Tätä laajempaa testausmenetelmää on käytetty Atlas Copcon öljyttömien kompressorien testauksessa, eikä kompressorista ulostulevassa ilmassa ole havaittu öljyjäämiä.

Tätä ratkaisua kutsutaan usein ”teknisesti öljyttömäksi ilmaksi”. Vaikka olosuhteet olisivat optimaaliset ja öljynpoistossa olisi useita vaiheita, ilmanlaatu voi kuitenkin olla öljyn suhteen epävarmaa. Jotta öljytiivistetyllä kompressorilla saavutettaisiin hyväksyttävä ilman laatu, järjestelmässä on käytettävä ilmajäähdytteisiä laitteita sekä monivaiheista öljyn erotusta useilla komponenteilla toteutettuna.

Jos jokin näistä komponenteista vikaantuu tai on puutteellisesti huollettu, prosessi voi kontaminoitua öljystä. Öljytiivistettyjä kompressoreita käytettäessä on aina olemassa kontaminaation riski, josta voi olla vakavia seurauksia liiketoiminnalle.

Lämpötila on yksi ilmajärjestelmien tehokkuuteen ja puhtauteen vaikuttavista tekijöistä. Käytettäessä öljynpoistosuodattimilla varustettuja öljytiivistettyjä kompressoreja suodatinmateriaalin läpi kulkevan öljyjäämän määrä kasvaa eksponentiaalisesti suodatuspinnan lämpötilan mukaan. Jos kompressorihuoneen ympäristön lämpötila saavuttaa 30 °C, kompressorin lähtöilman lämpötila voi olla 40 °C ja öljyjäännös 20 kertaa määritettyä arvoa suurempi. Tällaiset lämpötilat eivät ole epätavallisia edes kylmissä olosuhteissa, jolloin kompressorihuoneen lämpötila on huomattavasti korkeampi kuin ulkoilman.

Lämpötilat voivat myös lisätä ilman höyrypitoisuutta, ja osa höyrystä voi siirtyä lopputuotteeseen. Lisäksi korkeat lämpötilat lyhentävät aktiivihiilisuodattimien käyttöikää. Lämpötilan nousu 20 °C:sta 40 °C:een voi lyhentää suodattimen käyttöikää jopa 90 %. Aktiivihiilisuodatin ei varoita käyttäjää, kun se on kyllästetty, vaan päästää öljyn prosessien läpi. Atlas Copcon öljyttömissä kompressoreissa ilmanlaatu on riippumaton lämpötilasta.

Ympäröivässä ilmassa on hyvin pieniä määriä ajoneuvoista ja teollisuuden toiminnoista peräisin olevaa öljyä. Kontaminoituneillakaan alueilla öljyn pitoisuus ei kuitenkaan tavallisesti ole yli 0,003 mg/m3. Tämä on todettu TÜV:n testeissä, jotka suoritettiin lähellä tehdasta, jossa käytettiin raskaita koneistusprosesseja (sorvausta, jyrsintää, hiontaa ja porausta).

Testialueen läheisyydessä oli paljon liikennettä ja jätteenpolttolaitos. Öljyttömän kompressorin läpi kulkiessaan tällainen ympäröivässä ilmassa oleva pieni öljymäärä sitoutuu lähes kokonaan väli- ja jälkijäähdyttimien lauhdeveteen. Näin prosessiin päätyy puhdasta, öljytöntä ilmaa.